Satavuotisjuhlakuoro Käylään

Haastamme teidät, Pohjois-Kuusamon miehet, mukaan laulamaan Käylän itsenäisyyspäiväjuhlassa muutaman komean laulun Käylän koraalikuoron kanssa. Mari-kanttori harjoituttaa teitä keskiviikkona 8.11. klo 18 alkaen. Tavoitteena neljä harjoituskertaa, ensin miesten kesken ja sitten yhteiskuorona.

Tervetuloa mukaan !

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Työmiehet pihahommiin ym.

Onko taloudessasi hommat levällään? Uhkaavatko syystyöt jäädä tekemättä?

Pelottaako lumityöt?

 

Käylän talousalueella käytettävissä kaksi riuskaa työmiestä.

Perimme kaksikosta

20 €/päivä (n. 4,5h) plus kyytikorvauksen.

Ota yhteys Tarmoon

p. 0405063290

Käylän seudun MMS r.y.

Maksu tilille FI8352060940001283

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

JÄRJESTYKSENVALVOJAT HUOMIO!

Aika monella kurssin käyneellä tulee keväällä täyteen aika, jonka puitteissa tietoja vaaditaan päivitettäväksi. Osalla tämä aika täyttyy jo MARRASKUULLA, joten toivomme, että myös kevään uusijat tartutte tilaisuuteen, jotta  saisimme yhden päivän kurssin jo lokakuulle tai viimeistään marraskuun alkuun. Ottakaa yhteyttä Ariin (0405792592), jotta selviää, saammeko kurssin pystyyn.

Onneksi on myös kiinnostusta pitempään kurssiin (peruskurssiin 4 päivää). Pyrimme järjestämään sen ja haemme yhteistyötä muiden järjestöjen kanssa.

Vanhaan tapaan maksamme kurssista aiheutuneet kulut.

Tervetuloa mukaan!

 

 

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Korttelikerho seuraavan kerran 25.10. klo 13

Keskiviikkotapaamisia jatketaan jälleen.

Kokoontuminen

joka toinen keskiviikko klo 13

HUOMAA MUUTTUNUT KELLONAIKA!

Joka toinen keskiviikko seurakunnan järjestämä kerho kirkon alasalissa  klo 13.

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Lottamuistomerkki paikallaan. Kiitos!

Lottamuistomerkki paljastettiin komealla juhlalla.

Maamiesseura kiittää kaikkia edesauttaneita ja erityisesti seuraavia:

Kainuun lottaperinneyhdistys/ Aila Alasalmi

Kuusamon seurakunta & Keittiöhenkilökunta

Kuusamon mielenterveyden tuki r.y.

Juhlaesiintyjiä: Airueet: Elena Rontti ja Leevi Huttu

                                Ebba Ahonen

Käylän konepalvelu

Maakaivin/ Kuusamo

Alraka oy

Kuusamon lentokentän kiinteistöhuolto

Valokuvanäyttelyn puuhaajat ja muut yksityishenkilöt

Kuusamon kaupunki, Rajavartiosto, Maanpuolustusjärjestöt, Kuusamon partiolaiset

Runsaslukuinen yleisö

HUOM! LOTTANÄYTTELY NÄHTÄVILLÄ SEURAKUNNAN TAPAHTUMISSA SYKSYN AJAN

 

 

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

KIITOS TALKOOLAISILLE!

KIITOKSET TUKKILAISVIIKONLOPUN TALKOOLAISILLEMME HYVÄSTÄ TYÖSTÄ!

JÄRJESTÄMME TAAS YHTEISEN TAPAHTUMAN RUOKAILUINEEN TALVEN KORVALLA, MUTTA AJANKOHTAISENA KIITOKSENA TARJOAMME

PARI ILMAISTA TANSSILIPPUA

HALUAMIINNE TANSSEIHIN.

LAADIMME NIMILISTAN LIPUNMYYNTIIN/SISÄÄNTULON JÄRJESTYSMIEHILLE.

NIMEN ILMOITTAMALLA PÄÄSETTE SISÄÄN. JOS NIMI PUUTTUU LISTALTA, MERKKAUTTAKAA SE SISÄÄNTULON YHTEYDESSÄ.

KIITTÄEN KÄYLÄNSEUDUN MMS 

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

TANSSIKULJETUKSET KUUSAMOSTA KORPIHOVILLE PÄÄTTYVÄT

Linja-autokuljetus alkaa juhannukselta ja jatkuu sikajuhliin saakka elokuulle.

…JA PÄÄTTYI SIKAJUHLIIN, KUTEN OLI SUUNNITELTU. KIITOS SAAPUNGILLE! KIITOS  ASIAKKAILLE!

LINJA-AUTOSSA ON NYT TUNNELMAA…

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Käylänseudun MMS historiikki

  Käylän maamiesseura 100 vuotta

 

Tämä historiikki on laadittu ihmisten innokkaan muistelun, edesmenneen pankinjohtaja Heikki Heikkilän seuran 80-vuotisjuhlaan tekemän historiikin ja pöytäkirjatietojen pohjalta.

Alakitkan maatalousseura perustettiin 1917. Perustajajäseniä olivat silloiset kyläaktivistit: U.A. Virranniemi, J.U. Niemelä, Antti Saarela, Eetu Kumpula ja Eetu Kokkoniemi. Sen toimialueena oli koko Pohjois-Kuusamo. Alkuaikoina seuran päätehtävä oli antaa neuvontaa maatalouteen ja kotitaloutöihin.

Maamiesseuran yhteyteen perustettiin vuonna 1930 naisosasto, joka toimi maamiesseuran alaosastona. Sen alullepanijana oli Selma Virranniemi, joka toimi myös ensimmäisenä puheenjohtajana.

Yhdessä nämä yhdistykset järjestivät retkiä ja kesäjuhlia. Suuri ponnistus oli omat maatalousnäyttelyt v. 1938. Ne pidettiin Kilpivaarassa Kurtinjärven rannalla. Ohjelmassa oli mm. konenäyttely, jossa esiteltiin erilaisia koneuutuuksia; esim. Juho Korhonen esitteli itse valmistamansa oksakarhin. Lisäksi oli työnäytöksiä kuten ruoanvalmistus- ja leivontanäytöksiä. Oli myös kutomistöiden ja muiden käsitöiden näyttelyt. Tapahtuman suola olivat erilaiset kilpailut. Oli pussitappelua, säkkijuoksua sekä varsinaisena maatalousaiheisena kilpailuna ojankaivuukilpailu. Ojankaivuukilpailun säännöt olivat sellaiset, että kaivuumatka oli 10 m, suon piti olla puuton, kaivuujäljen piti olla suora ja aikakin oli ratkaiseva tekijä. Kilpailua valvoi maatalousneuvoja Carlson. Osanottajia oli kolme: Juho Korhonen, Hente Kilpivaara ja Jalmari Määttä. Kilpailun voitti Hente Kilpivaara. Olisiko ollut kotikenttäetu. Näyttelypäivien välissä nuoriso riensi Myllypuron sillalle tanssimaan haitarin tahdissa. Paikalle saapui myös poliisi; tanssiminen kun oli laitonta. Poliisi yritti hajottaa porukkaa siinä kuitenkaan onnistumatta. Liekö halunnutkaan muuta kuin virkansa puolesta.

1940-luvulla toiminta oli vilkasta. Seuran alueen laajuutta kuvaa hyvin piirimiesten lista: Mustosenvaaralta Kalle Korpela, Patoniemeltä A.K. Airisniemi, Koramonniemi-Piiloperän kylistä Antti Koramo, Virranniemeltä U.A. Virranniemi, Ronttivaarasta Herman Rontti ja Juuma-Säkkilästä Eino Alajuuma.

Vuonna 1945 käsiteltiin ensimmäisen kerran oman toimitalon perustamista. Seuraavana vuonna päätettiin vuokrata Herman Ruokamolta tonttimaata 40 aaria ja Osuuskassasta päätettiin ottaa 100 000 mk lainaa. Tontti sijaitsi Tirneslammin rannalla Kurtinvaarassa ja aluetta jo raivattiinkin tarkoitukseensa. Tästä rakennushankkeesta kuitenkin luovuttiin käyläläisten ja Käylän pohjoispuolisten osakkaiden vastustaessa.

Tämän jälkeen otettiin yhteys Tyyne ja Jaakko Ervastiin ja heiltä ostettiin Hietalahdessa oleva navetta, liiteri ja sauna. Kauppahinta oli 80 000 mk. Tämä talousrakennus kunnostettiin talkoilla siten, että karjakeittiöstä tehtiin keittiö, johon tuli elämän luukku virvokkeiden ja kahvin myyntiä varten. Lato-osasta tuli salin puoli ja ensimmäiset pääsyliput möi Eila Lehtola entisestä sontaluukusta, joka otettiin uusiokäyttöön lippuluukkuna. Nimi, Korpihovi, tuli Hente Leskelän ehdotuksesta. Tämän nimen taustalla on useitakin tarinoita. Yhden version mukaan nimi tuli siitä, että sota-aikana Kuusamossa oli Korpihovi-niminen korsu. Salmenkorvan Iivo perheineen asui Korpihovilla, joten hän toimi talonmiehenä ja piti muutenkin paikat kunnossa.

Talon viimeistelyyn vaikutti hyvin voimakkaasti kotitalousneuvoja Hertta Lehto. Hän pisti tuulemaan verhojen saamiseksi Korpihoville. Kankaista oli puutetta, mutta kyläkunnittain ostettiin sillaa, talkoilla kehrättiin, Hertta värjäsi langat ja Taimi Nikka Kitkalta kutoi kankaat.

1948 Alakitkalle perustettiin oma piiriosasto. Tuolloin Alakitkan maamiesseuran nimi muutettiin Käylän seudun maamiesseura r.y:ksi ja Alakitkalle annettiin Alakitka-leimasimet ym. tarvikkeet.

MMS toimi alullepanijana monissa kylää koskevissa asioissa. Perustettiin mm. sairasmaja Käylään. Lisäksi hankittiin lääkekaappiin tarpeellinen lääkevarasto, jotta apu olisi lähempänä sitä tarvittaessa.

Myös urheilutoiminta oli vilkasta. Pääosastolla oli oma urheilutoimikunta ja naisosasto perusti oman urheiluosaston. Järjestettiin mm. Suomi-Neuvostoliittoseuran ja maamiesseuran välinen hiihtokilpailu. 1951 rakennettiin maamiesseuran toimesta urheilukenttä Käylään. Seura hankki myös urheiluvälineitä kuten kuulan, kiekon ja keihään. Kun 1959 perustettiin urheiluseura Käylän Kiri, maamiesseura tuki toimintaa aina silloin, kun se oli taloudellisesti mahdollista. Varsinkin -70- ja -80-luvuilla näin tapahtui. Urheilutoimintaa on jatkettu myös mms:n toimesta; kylläkin hieman leikkisemmällä tavalla . 1970-luvulla legendaariset ukkomiehet vastaan poikamiehet-hiihtokisat vastaavilla naisjoukkueilla kirvoitti yleisön kielenkantoja vuosikausia. Naisosasto puolestaan muisteli menneitä nyyttihiihdoilla -90-luvulla.

Seurantalosta tuli monenlaisten tapahtumien paikka. Siellä pidettiin erilaisia kursseja ja kokouksia. Oli myllyosuuskuntaa ja osuuskassaa. Ja omia kokouksia, joiden osanottajamäärät olivat kadehdittavan suuria. Ennen Käylän rajaseutukirkon rakentamista Korpihovi toimi myös seurakunnan toimintapaikkana. Siellä pidettiin maakirkkoja ja rippikouluja. 1949 johtokunta päätti antaa seurantalon ilmaiseksi rauhanyhdistykselle seurojen pitoa varten. Myös huvitoiminta oli vilkasta. Esitettiin näytelmiä, tanhuja ja lauluesityksiä. Ohjelmia käytiin esittämässä myös naapurikylissä.

Iltamien tanssimusiikista vastasivat alkuaikoina haitaristit. Myöhemmin ostettiin talolle oma rammarisoitin. Orkesterit tulivat kuvaan vasta 1960-luvulla. Silloin johtokunta joutui miettimään, tuleeko väki tansseihin ja saadaanko orkesterit maksettua. Jotain kehittämishalusta kertonee, että johtokunta päätti ottaa kustannuksista henkilökohtaisen vastuun.

1951 MMS katsoi tarpeelliseksi liittyä Kuusamon maamiesseuraliittoon. Samana vuonna taloa kohtasi takaisku, kun katto romahti lumen painosta. Korjaus rahoitettiin pankkilainalla ja kuinkas muutenkaan; jälleen johtokunnan henkilökohtaisilla takaamisilla. Korjaus tehtiin talkoilla. Samassa yhteydessä uusittiin ikkunat, jotka valmisti Kalle Kuusenmaa. Seurantalo oli vieraalla maalla, joten Väinö Ahonen ja Risto Homanen neuvottelivat tonttikaupat Fanni Kallungin kanssa. Kauppahinta oli 40 000 mk.

Rahaa kerättiin iltamilla ja tansseilla. Vanhempien ja nuorten välillä oli kova kädenvääntö, pidetäänkö tansseja vai ei. Lopulta nuoret saivat tahtonsa läpi ja sovittiin, että pidetään joka toinen sunnuntai tanssit ja joka toinen sunnuntai ohjelmalliset iltamat. Iltamissa piti olla seitsemän ohjelmanumeroa ja sen jälkeen saatiin puolitoista tuntia tanssia. Näin vältyttiin huviverolta. Erilaisille kiertueille vuokrattiin taloa myös. Kiertueet olivat suosittuja ja niistä saatiin virikkeitä omiin ohjelmiin. Myös kiertävät elokuvien esittäjät vierailivat ahkerasti.

Ravintolapuolesta huolehtivat naiset siten, että kylittäin oli ravintolaryhmät, jotka vuorollaan toimivat. 1959 käytiin keskustelu ravintolan vuokraamisesta, mutta sitten naisosasto päätti ottaa sen hoitaakseen. Ehtona oli kuitenkin, että keittiön hella uusitaan ja muutenkin keittiöpuoli laitetaan parempaan kuntoon. Ellei MMS korjaisi puutteita, tila saisi mennä vuokralle, kuului naisosaston ukaasi. Siispä 1960-luvulla taloa remontoitiin. Karjakeittiö poistettiin ja tilalle tehtiin korkeampi ravintolaosa. Taloa jatkettiin ja sinne tehtiin näyttämö. Myös eteinen uusittiin. Lämmittämistä varten tehtiin kaksi palomuuria, toinen salin puolelle, toinen ravintolan puolelle. Vanha kamiina lämmitti näyttämöä.

1970-luvun alkupuolella Korpihoville tehtiin suurempi remontti. Tehtiin kokonaan uusi tanssisali ja vanhasta salista tuli kahvila. Nimismies Muttilainen kävi tarkastamassa peruskorjauksen ja määräsi rajan, kuinka paljon väkeä taloon saisi ottaa. Toki hän epäili, ettei talo koskaan tulisi olemaan täynnä. Avajaistanssit pidettiin v.1975 uutena vuotena ja väkeä tuli niin paljon, ettei kaikkia voitu ottaa sisään.

Tuosta alkoivat -70-ja -80-luvun kultaiset vuosikymmenet. Tanssisuosio oli suuri, talo oli lähes aina täynnä ja artisteina vierailivat Suomen huippumuusikot. Tanssiväkeä kulki Kuusamon lisäksi lähipitäjistä . Lempi leiskui, moni yksinäinen löysi toisensa ja naimakauppoja syntyi yli kuntarajojen.

Samaan aikaan naisosasto kunnostautui omalla sarallaan. Jäsenistölle järjestettiin kursseja kotitalouden ja käsitöiden parissa. Huomattavan suuri ryhmä mm. suoritti kotitalousmerkin ja ompeli kansallispuvun. 1980-luvulla Ebba Ahosen aloitteesta naisosasto alkoi järjestää Kalevalan päivän perinnepuolisia. Tapahtumassa tarjottiin paikallisia, perinteisiä ruokia yleisölle ja ennen ateriaa tarjottiin hengen ravintoa omatekoisella ohjelmalla, kuten näytelmillä, sananlaskuilla ja tietysti Kalevala-mittaisilla esityksillä. 

MMS:n toiminta pysähtyi toimitalon tuhoutumiseen tulipalossa 1989. Nopeasti päästiin kuitenkin suureen yksimielisyyteen uuden, entistä ehomman , toimitalon rakentamisesta entiselle paikalleen. Vakuutus korvasi suurimman osan vahingoista, mutta lainaa jouduttiin ottamaan 600 000 mk, koska vakuutusyhtiön tulkinnan mukaan tila oli alivakuutettu. Yksimielisyys talon uudelleen rakentamisesta oli hämmästyttävä ja se konkretisoitui valtavana talkootuntien määränä.

Uusi talo saatiin käyttöön vuoden vaihteessa 1991.Sekä valtakunnallisesti että maamiesseuran puitteissa elettiin taloudellisesti vaikeaa aikaa. Seuralla oli n. 600000 markan rakennusvelat. Tanssitoiminta ei käynnistynyt uudelleen toivotulla tavalla, vaan tanssihaluiset olivat ehtineet etsiä uusia suuntia harrastukselleen. Taloa vuokrattiin yrittäjälle, mutta sekään ei tuottanut tulosta.

Pelastukseksi tuli tukkilaiskisatoiminta oheisohjelmineen. Kisoista ja kisatansseista alkoi kehkeytyä Käylän kesätapahtuma, johon väkeä virtasi tapaamaan toisiaan ja nauttimaan kesäisestä luonnosta. 1992 kisat aloitettiin 2-päiväisinä. Muutaman vuoden jälkeen tiivistettiin kisat yhteen päivään, jolloin kalusto siirrettiin Hietalahdelta Käylänkosken rannalle väliajalla. Toiminta osoittautui työlääksi sekä järjestäjän että yleisön kannalta, joten alettiin tutkia kosken rannalta aluetta, jossa voitaisiin suorittaa kaikki lajit. Paikka löytyi ja Sompsanperän jakokunta maanomistajana hyväksyi alueen raivaamisen kisakäyttöön.

Kisaviikonloppuun on jo vuodesta 2009 saakka kuulunut perjantai-illan Käylän juoksu, joka järjestetään yhdessä Käylän Kirin kanssa. Kisa aloitettiin Tuuliaisen Maijun heittämästä ideasta. Muutamia kertoja on myös järjestetty metsätaitokisat alueen metsäammattilaisten ja Kuusamon metsänhoitoyhdistyksen yhteistyöllä.

Heinäkuun toinen lauantai on Käylässä varattu tukkilaistoiminnalle, jolloin ei juuri uskalleta muuta suunnitella. Kaikki kynnelle kykenevät tarvitaan talkoisiin tapahtuman onnistumiseksi. Talkoihin on saatu paikallisten lisäksi myös kesäasukkaita ja muiden kuusamolaisten yhdistysten jäseniä.

Käylä on aina ollut yhdistysten luvattua maata. 90-luvulla havahduttiin ongelmaan, että monissa yhdistyksissä samat henkilöt toimivat keskeisissä rooleissa, jolloin pelkkiin peruskokouksiin tuhlautui ilta toisensa jälkeen. Tätä alettiin purkaa siten, että aktiivisti toiminut kylätoimikunta liittyi maamiesseuraan 1998. Työnjako uudessa seurassa toimi siten,että MMS:n puheenjohtaja vastasi Korpihoviin liittyvästä toiminnasta ja entinen kylätoimikunnan puheenjohtaja nimitettiin varapuheenjohtajaksi ja hän vastasi edelleen muusta kylätoiminnasta.

Seuraavana vuonna 1999 myös maamiesseuran niin ikään aktiivinen naisosasto liittyi samaan hallintoon. Tässä liitossa ei sovittu enää mistään erityisestä työnjaosta. Seuran nykyisissä toimissa tarvitaan sekä naisia että miehiä tasavertaisesti.

2000-luku on ollut vahvaa rakentamisen aikaa. 2002-03 järjestettiin Stoppari-hanke, jolla haluttiin hyödyntää hyvällä paikalla sijaitsevaa tonttia. Perustettiin 16-paikkainen asuntovaunualue. Tontti rajattiin pystyaidalla , rantaa raivattiin ja hiekoitettiin. Käylän koululaiset saivat suunnitella leikkikentän. Osittain matkailukäyttöä varten rakennettiin jatko-osa, johon tuli pienkeittiö ja seuralle kipeästi kaivattua varastotilaa. Rakennusaikana 1990-luvulla nimismies oli vaatinut putkan rakentamista. Nyt tuo täysin käyttämätön putka muutettiin wc-tiloiksi. Lisäksi rannalle rakennettiin kota.

2008-09 oli ulkolavan rakennushanke. Vanha, pieni ulkolava purettiin ja tilalle tehtiin salin lattian kanssa samassa tasossa oleva katettu tila. Tällä mahdollistettiin kävijämäärä 480:stä jopa seitsemään sataan.

2010 teetettiin kylälle maisemanhoitosuunnitelma. Suunnitelmassa haettiin kohteita, joita esille tuomalla kylänäkymä kohenisi. Valitettavasti suunnittelija ei löytänyt juurikaan historiallisia rakennuksia, joita voisi säilyttää ja kunnostaa. Kiinnostuneen maininnan sai vain Homasen pihapiirin pärekattoinen rakennus, joka sekin sittemmin sortui. Sen sijaan huomio kiinnittyi kylän upeaan rantanäkymään, joka ei vain näkynyt. Siispä suunnitelman keskeiseksi tavoitteeksi tuli pusikoiden raivaus pitkin kylän raittia. Tavoitetta kohti mennään.

2011 rakennettiin Korpihoville katettu terassi kahvilan yhteyteen.

Näillä kehittämisillä Korpihovi on saatu jälleen suosituksi tanssipaikaksi ja seura on pystynyt huolehtimaan vastuistaan. Tilat palvelevat hyvin myös muuta toimintaa. Varsinkin kesähäille tiloja kysytään paljon. Se osuu vain pahasti parhaaseen varojen hankinta-aikaan. Kaikissa näissä 2000-luvun kehittämisissä seura on saanut avustusta Myötäleeltä. Lisäksi Suomen Kotiseutuliitto on antanut tukea uuden Korpihovin velkataakan hoitoon.

Tänään näemme 100-vuotiaan maamiesseuran, joka toimii. Kun vertailee 1940-50-luvun toimintaa nykyiseen, voi sanoa , ettei kovin paljon uutta auringon alla. Toki tuolloin MMS oli merkittävä kouluttaja sekä maataloudessa että kotitaloudessa. Mutta sen lisäksi pyrittiin saamaan postin kulku sujuvaksi, tiet rakennetuksi, terveydenhoitoa lähelle sekä liikuntaa ja virkistystä asukkaille.

Tällä hetkellä koulutusta tarjoavat muut tahot. MMS järjestää kursseja lähinnä harrastusten pohjalta. Mutta edelleen kylän palvelut ja huoli niiden menettämisestä ovat ajankohtaisia. Enemmän tai vähemmän suurella menestyksellä MMS tekee edelleen aloitteita, vaatii palvelujen säilyttämistä ja puolustaa kaikin tavoin alueen hyvinvointia.

1990-luvulla aikaan saatu kolmen seuran liittäminen yhteen hallintoon on vahvistanut toimintaa. On yksi rekisteröitynyt seura, jonka puitteissa työnjako ei tuota vaikeuksia: kaikki kylää koskevat asiat kuuluvat sille.Ja onhan puolustettavaa riittänyt. Tiukkoja yhteenottoja lienee meillä monilla vielä muistissa. Kylässä on edelleen säilynyt monia palveluja, vaikka kiistämättä, kaikkea ei ole pystytty puolustamaan. Tämä työ jatkuu edelleen ja tähän tarvitaan meitä kaikkia.

MMS ei toimi kylässä yksin. Verkostoituminen, muotisana, mutta se on tärkeää. Oman alueen yhdistykset ja yritykset ovat merkittävä tuki toiminnassa. Käylän koulu, Käylän OP, Käylän SALE, Kuusamon seurakunta/ Käylän rajaseutukirkko, Oulangan kansallispuisto, Käylän Kiri, alueen metsästysseurat, Kuusamon muut maamiesseurat. Myös jo menetetyt Käylän kalanviljelylaitos, Käylän VPK. Pienyritykset ja yksityiset henkilöt. Nämä kaikki antavat oman panoksensa omien vahvuuksiensa mukaan.

Näiden tukemana muodostuu yhteisö, jota tänään juhlimme.Yksilötasolla on kunnia kuulua siihen ketjuun, jota satavuotias seura edustaa. Siinä ketjussa jokainen lenkki on korvaamaton. Ei ole niin pientä tehtävää, etteikö se ansaitsisi huomiota. Toisaalta ei ole niin merkittävää tehtävää, että se olisi pakko erikseen mainita. On vain tehtäviä, joiden tekemisestä yhdessä muodostuu aktiivinen toiminta. Tällaisen maamiesseuran tarvitsemme myös uudelle vuosisadalle.

 

——————————————————————————

 

Käylässä maaliskuu/2017 Arja Kilpivaara

 

 

 

 

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

KÄYLÄN SEUDUN MAAMIESSEURA 100 VUOTTA

 

KIITOS KAIKILLE ONNISTUNEEN JUHLAN JÄRJESTELYISTÄ!

Salin täyteinen yleisö pääsi juhlatunnelmaan sekä päiväjuhlassa että iltamenoissa.

Stipendirahastoon alkutuotannon opiskelijoita varten kertyi 1250€ KIITOS!

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä

Tiedote maamiesseuran toiminnasta 2017

Pohjois-Kuusamon asukkaat

 

Maamiesseuran puolesta toivotamme hyvää alkanutta vuotta 2017!

Suomi täyttää 100 vuotta; niin mekin. Suomi juhlii 100-vuotista historiaansa; niin mekin. Meidän pääjuhlamme pidetään Korpihovilla lauantaina 25.3. klo 13. Aloitamme kahvitarjoilulla klo 12.

Illalla järjestämme juhlatanssit maineikkaan Korsuorkesterin tahdissa klo 20 alkaen.Toivomme runsasta osallistumista yhteiseen juhlaamme.

Kesällä paljastamme 100-vuotisen Suomen kunniaksi lottapatsaan Käylänkosken rantamilla. Siitä tiedotamme myöhemmin tarkemmin.

 

Nämä kaksi tapahtumaa on hyväksytty Suomi-100 vuotta tapahtumiksi.

Toiminta jatkuu entisin voimin. Johtokunta säilyi ennallaan paitsi pieneni yhdellä, koska Jouni Kallunki on muuttanut pois paikkakunnalta.

Puheenjohtaja Arja Kilpivaara

sihteeri/rahastonhoitaja Sonja Tiermas, varalla Outi Rontti

Jäsenet/ varajäsenet

Elina Kolppanen/ Pentti Käkelä

Janne Kallunki/ Jyrki Heikkilä

Jyrki Kurtti/ Suvi Kurtti

Marko Niemelä/ Markku Rontti

Anne Kultanen/ Paula Heikkilä

Ari Korva/ Arja Korva

Inkeri Rontti/ Ulla Tiermas

Toimintaa syyskokous suunnitteli yllinkyllin. Tansseja pidetään lähes kahdetkymmenet, tukkilaiskisat järjestetään juoksutapahtumineen. Pilkkikisat ja kesäonginnat otetaan mukaan. Kursseja järjestämme tarpeen mukaan. Toivomme, että saamme jälleen uusia järjestyksenvalvojia koulutettavaksi. Olemme mukana Palveluportaat-hankkeessa, jonka puitteissa on tarkoitus kehittää tapahtumiemme sisältöä.

Maamiesseura tukee parhaansa mukaan alueen liikuntapaikkojen hoitoa. Jos haluatte vapaaehtoisesti tukea tätä toimintaa, voitte maksaa tukea tilillemme. Kun merkitsette viestiksi ` latumaksu` , välitämme rahan lyhentämättömänä  talkoolaistemme kelkkakuluihin. Kiitos!

 

TERVETULOA MUKAAN TOIMINTAAN!

OLISIKO AIKA TEMPAISTA 100-VUOTISJUHLAN KUNNIAKSI JA LIITTYÄ JÄSENEKSI. OLETPA VAKITUINEN ASUKAS TAI VAPAA-AJAN ASUJA, VOIT LIITTYÄ JÄSENEKSI MAKSAMALLA JÄSENMAKSUN .

Jäsenmaksu: Yksilömaksu 8 €

Perhemaksu 10 € (luettele henkilöt)

Jäsenyyden varmistat maksamalla jäsenmaksun seuran tilille FI8352060940001283

 

Lisätietoa tapahtumistamme www.käylä. fi

tai 0405792592/ Ari

 

 

Posted in Yleistä | Kommentit poissa käytöstä